Olen tässä pohdiskellut elämää. Olenpahan vain pohdiskellut. Ensin ajattelin, että mitäs sit kun on lukion aika, ja on kauhean vaikeita asioita ja kokeita. Olen JO nyt ihan paniikissa, vaikka olenkin vasta kasilla. Myönnän, murehdin ihan liikaa tulevaisuutta...
Sitten aloin miettimään, että mitäs sitten, kun pitääkin muuttaa pois kotoa? Ei kukaan minua ole kotoa pois ajamassa, mutta alkoi vain pelottaa. Pelottaa, kun tulee niin hirveästi vastuuta. Itse on oikeasti ole yhtään vastuullinen, vaikka pitäisi. Tai siis, no, minä sekoilen todella paljon ja muuta...
En ole juurikaan suunnitellut tulevaisuuttani. Tai olen, tyyliin musta tulee rokkari ja sit oon rikas. Mukavaa. Mutta onko minulla suunnitelmaa miten tulen rokkariksi? No ei ole^^ Täytyyhän sinun siis suunnitella, miten aiot asua, missä aiot asua, mistä saat rahaa ennen rokkarin uraasi ja muuta. Yllättäen, itse olen suunnitellut kimppakämppää ystäväni kanssa, ajattelin hankkia lastenhoitajan koulutuksen ja sen jälkeen vielä soitella bassolla^^
Sitten, olen miettinyt vielä pitemmälle. Mitäs sitten kun kuolee? Ajattele, jos kuolet yksin, jonnekkin kotiisi tai jotain, eikä sinua löydetä aikoihin. Minusta ajatus hirvittää. Tai jos saa vaikka sydärin ja on vaan ihan yksinään siellä kärsimässä...
Tiiän kyllä, että tätä on nyt ihan turha vielä surra, mutta tykkään surra kaikki asiat ennen kuin ne tapahtuvat, sitten minua ei sureta enää niin paljon... Olen vähän tyhmä xD Nojuu... Tässä tätä taas, nauttikaa?

-Emily