Olen tässä ajatellut. Kaikki meistä varmasti ajattelvat, että olen parempi jossain, kuin muut. Jos sen sanoo ääneen, alkaa heti kauhea kuiskutus, että kauhea kun tuo on itserakas. Miksi en saisi sanoa, että tanssin paremmin kuin sinä, tai että minulla on nätimmän väriset silmät kuin sinulla. Ensinnäkin, kaikessa on kyse mielipiteestä. Toisen mielestä saatat olla todella hyvä tanssija, ja toisen mielestä silmäsi saattavat olla aivan kamalan väriset. Miksi siis pitää valittaa ihmisistä, jotka ilmaisevat mielipiteensä ja omat vahvuutensa? Minä omasta mielestäni oikeasti olen jotain todella upeaa, todellakin. Jokainen meistä on upea! Muistakaakin se, senkin pikkuiset itsemurhaa ajattelevat tienit, joiden elämä on ihan poskellaan ja kukaan ei muka rakasta sinua. Aina joku rakastaa. Jos ei muut, niin ainakin oma lemmikki tai vanhemmat. Mutta takaisin aiheeseen... Omasta mielestäni olen upea persoona, hauska, mukava.. Ehkä vähän hömppä. Ja jso minä tämän ääneen koulun käytävällä sanoisin, olisivat heti kaikki pikku teinit supattamassa kuinka itserakas olen. Eikä minua oikeastaan kiinnosta pidetäänkö minua itserakkaana vai ei. Jos ei itse rakasta itseään (sopivissa määrin) ei kukaan muukaan voi sinua rakastaa. On se vain vähän niin.
Eli, sinä, joka tätä luet OLET JOTAIN TODELLA UPEAA. Ihan aina, ikuisesti, kunnes kuolema korjaa. Piste.